Osa elämääni. Osa sydäntäni.
Rakastan teitä.
Olette ajatuksissani.
Tunnette minut tavalla, jolla vain harva minut tuntee.
Olette minulle siskoja, ilman verisiteitä.
Kun hymyilette, minuakin hymyilyttää
Kun nauratte, tiedän ettette naura minulle, vaan nauramme yhdessä.
Kun itkette, olen lähellänne, halaan ja pyyhin kyyneleenne.
Jos en voi olla paikalla, niin ajatuksissani olen luonanne.
Tiedän teistä asioita, joita ette edes kerro ääneen.
Näen ne teistä sanoja käyttämättäkin.
Huonoinakin hetkinänne, minä näen teissä hyvää.
Olette minulle pahimmillannekin arvokkaita.
Vaikka olisin teille vihainen, en voisi teitä siltikään unohtaa.
Ja vaikka olisitte kuinka rikki, en antaisi yhdenkään murenan teistä hävitä.
Jokaisen ahdistuksenne, jokaisen surunne, jokaisen elämäänne varjostavan asian,
jokaisen niistä haluaisin kantaa puolestanne.
Ja ellen tietäisi vahvuuttanne, ellen näkisi voimaa joka teissä on,
minä kantaisin ne puolestanne.
Mutta
Te olette voimakkaita
Te olette kauniita
Te olette vahvoja
Joten olen vain läsnä ja autan kantamisessa.
Koska
jokaikinen päivä kun luulette, ettette selviä,
jokaikinen hetki kun kaikki tuntuu kaatuvan,
minä tiedän että pystytte siihen.
Ja kerron sen uudestaan ja uudestaan, kunnes muistatte sen taas.
Toistan sitä niin kauan, että löydätte sen taas.
Vahvuuden jota ei voi kaataa.
Kauneuden, jota ei rumentaa.
Voiman millä jaksatte yhä uudestaan.
Sitä ystävyys on.
Ja kun yksi auttaa toista, se on jo yhteensä kaksi.
Joka on jo tuplasti vahvempi. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.