Se oli aluksi tyhjä tunne rinnassa. Järkytys, shokki ja hämmennys siitä kuinka kaikki onnelliseksi luultu hajosi korttitalon lailla. Katselin kuin hidastetussa filmissä kuinka kortit laskeutuivat maahan hajalleen ympärilleni. Ei jäänyt mitään mitä korjata. Kun mieli käynnistyi hitaasti raksuttaen, tuli tuska. Tuska tuli rintaan niin painavana ja kipeänä, että luulin pyörtyväni. Haukoin henkeäni, itkin kyyneleeni loppuun ja kasvoni turvoksiin. Hetkeksi minut valtasi tunne ettei huomista enää olekaan. Mutta se on, tuskallisena ja vaativana se tulee aina uudelleen. Silloinkin kun ei ole enää voimia ottaa sitä vastaan, vaan haluaa vain kadota tähän päivään.
Selvisin siitä sulkemalla mieleni. Keskityin järkeeni. Etsin sen kaiken pimeyden keskeltä ja keskityin olemaan järjestelmällinen ja järkevä. Järki vetää tunnetta turpaan. Hoidan asioita kuin unessa. Toimin kuin koneena. Yhtäkkiä herään siihen että vapaus on ainoa asia mitä minulle jäi käteen.
On aloitettava alusta. On elettävä tämän tuskan kanssa ja annettava itselleen aikaa parantua. Rinnassa on ammottava aukko, kuin joku haudankaivaja olisi hakenut menetetystä rakkaudesta kaiken irti lähtevän lapiolla pois. Elämä on sumuisaa. Saatan itkeä hyvin pienistä asioista ja olen väsyneempi kuin ikinä. Voin vain toivoa, että ihmiset jaksavat kantaa minua, kun omat jalkani eivät enää kanna.
Suru, viha, ahdistus, masennus, väsymys.
Juuri kun luulet löytäneesi jonkun jonka kanssa olla onnellinen ja yhdessä aina, kohtalo tulee ja potkaisee päähän kuin nauraen, että eipäs hidasteta tahtia. Ei ole kuule sinulle varattuna tälläistä. Ei ole sinun onnesi tämäkään. Kumpa voisin vain turruttaa aivoni jotenkin. Tämä menetys vie minusta suuremman palan kuin mikään muu menetykseni vielä on vienyt.
Haluan käpertyä itseeni. Haluan olla yksin ja kadota sisääni korjaamaan sisuskaluissa tapahtunutta murtumista pikku hiljaa pala palalta, kunnes edes muistutan jotenkuten ihmistä. Minulla on vain tolkuttoman monimutkainen risteys edessäni eikä minkäänlaista halua valita suuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.